Nälkä.

Pohjois-Karjalaa koskettivat järkyt-

tävälllä tavalla suuret nälkävuodet.
Vuoden 1868 kohdalla oli esimerkik-

si Kiihtelysvaaralla kuolleiden määrä
720 henkeä.Siis aivan uskomaton

määrä ihmisiä. Hunger - nälkä on

merkitty kuolinsyyksi kymmenille vai-

najille,suurin osa näistä vainajista oli

lapsia.

Yksi tuon ajan menehtyneistä oli pieni
 Isidor-lapsi jonka Kiihtelysvaaralla
sijaitseva hauta kertoo tuosta ajasta
korutonta kieltään.Sinä päivänä jol-
loin Isidor saatettiin maan poveen,
odotti Kiihtelysvaarassa siunausta yli
70 vainajaa.

Lähde:Kiihtelysvaara-ennen ja nyt.




Toinen muistomerkki joka kertoo
myös tuosta ankeasta ajasta on tämä
Tyhjentynyt kappa joka sijaitsee
Kiihtelysvaaran kirkon vieressä

Kiihtelysvaaran vaakuna.

Itsenäisyys kuntana on ohitse ja
on nykyisin osana Joensuun kau-
punkia.Itsenäisyys omana kunta-
na päättyi 1.1.2005

Kiihtelysvaaran kunnan liittämi-
sestä Joensuun kaupunkiin suo-
ritettiin neuvoa antava kunnal-
linen kansanäänestys.

Liitosta kannatti 63.3 % ja sitä
vastusti 32,2 %

Lähde: Kiihtelysvaaran kunnan-
valtuuston pöytäkirja 18.02.2004

Vaakunassa on kuvattuna neljä
oravannahkaa. Kiihtelys on mitta
joka on tarkoittanut 40 oravan-
nahkaa. Se oli toimeliaan metsämie-
hen päiväsaalis.Kiihtelys taas muo-
dostui neljästä tikkurista. Tikkuri oli
kymmenen oravannahan nippu.

Tuupovaaran kunta oli myös mu-
kana tuossa kuntaliitoksessa ja
niin ne liittyivät yhdessä Kiihte-
lysvaaran kanssa Joensuun kau-
punkiin. On uskottava että liitok-
sesta huolimatta nämä entiset
kunnat jaksavat vaalia omaa his-
toriaansa ja perinnerikkuttaan.



Tuupovaaraa kuvaa ansiok-
kaasti tuo tuohitorveen puhal-
tava konttia kantava paimen-
poika.

Joensuu  laajenee edelleen,
Eno ja Pyhäselkä liittyvät

Joensuuhun 1.1.2009 lähtien.

Uudessa Joensuun kaupun -

gissa on siten asukkaita noin

72 000 henkeä.



Karjalan vaakuna

Kiihtelysvaaran kirkko.

Rakennettu vuonna 1770 ja nykyinen
nimi on "Jumalan silmän kirkko"

Valittu myös kerran suomen kauneim-
maksi kirkoksi.

Runonlaulajan patsas Sortavalassa.
Patsas kuvaa Ilomantsilaista taitajaa
Petri Shemeikkaa

Muita kuuluisia ovat:
Mateli Kuivalatar - Ilomantsi
Arhippa Perttunen - Vuokkiniemi
Miihkali Perttunen - Vuokkiniemi
Matjoi Plattonen - Suistamo
Larin Paraske - Lempaala
Martta Kuikka - Ilomantsi



Petrin muistokivi Pörtsämön kalmistossa.

Leipä miehen tiellä pitää.

Vuonna 1923 siirtyi tämä Kiihte-
lysvaaralainen tai Heinävaaralainen
sukuhaara  silloisen Sääksmäen teh-
dastaajamaan Walkiakoskelle.



Vanhan "emäpitäjän" 
Sääksmäen vaakuna.



Valkeakosken vaakuna.

Valkeakosken kaupungin
vaakuna. Tosin on vallalla
"buumi" joka on halunnut
tuoda rinnalle ns. Mansik-
kapaikka logon. Se on he-
rättänyt voimakasta pole-
miikkia puolesta ja vastaan.


Mansikkapaikka logo.

Mansikkapaikalla lienee
yritetty luoda positiivista
mielikuvaa ja nostaa paik-
kakunnan imagoa.

Asukasmäärän jatkuja ale-
neva linja on kuitenkin merk-
ki,- joka pitäisi huolestuttaa.

  8.  Levonti Jormanainen(Jormanoff)
       1710  -  1760

  7.  Samuel Jormanainen
       1744  -  1803

  6.  Henric Jormanainen
       1774  -  1828

  5.  Jöran Jormanainen
       1809  -  1883

  4.  Henrik(Heikki) Jormanainen
       1854  -  1927

  3.  Juho Jormanainen/Järvinen
        Nimenmuutos 1917
        1896  -  1941

  2.  Yrjö Olavi Järvinen
       1921  -  1976

  1.  Veikko Juhani Järvinen