No ! Ainakin se valittiin valtakunnalliseksi vuoden kyläksi 1994
Hauska paikannimi, mistähän se alkunsa on juontanut ?Sitä on kai
useampikin ihminen pohtinut vuosien saatossa. Hyvin harva suo-
malainen varmaan osaa kylmiltään sen paikkaakaan kartalta
osoittaa. Ensimmäinen maininta paikasta Öllölä on löydetty jo
vuonna 1637.
No ! Yhden version mukaan nimi tuli aikoinaan siitä kun Öl-
lölänjärven yli huutaa öllötettiin venettä.Epäillään että tuo Iiva-
na olisi ollut ensimmäinen veneen huutaja ja tuosta tapahtumas-
ta sitten olisi nimi syntynyt. Teoria on aivan kelvollinen.
Ensimmäiset asukkaat.
Ensimmäisiksi paikan asukkaiksi on löytynyt sellaiset, melkeinpä
nykysuomalaisen korvissa hauskat,- aikansa nimet kuin Iivana
Öllöinen ja Mamoiko Nesterinpoika.Nuo vanhimmat tunnetut
talot taas sijaitsivat Öllölänniemessä.
Myöskin tuo Jormanaisten suku on alkujaan paikallistettu Öllö-
lään.Suvustahan on parhaillaan tekeillä sukututkimus ja siitä il-
mestynee laajempi teos myöhemmin.Tuupovaara-Seuran teos
Ollaan Öllölässä (1995) mainitsee mahdollisuuden että Jorma-
naiset saattoivat tulla jo ennen vuotta 1683 (Oskolasta)
Lähde: Ollaan Öllölässä - Tuupovaara - seura ry.
Muina vanhoina sukuina mainitaan mm. Määttäset, Piipposet,
Pesoset ja Heikuriset.
Öllölän kylän asukasluku oli suurimmillaan viime sotien
jälkeen jolloinka asukkaita oli noin 700 henkeä.
************************************************
Jormanaisten sukuseura on kokoontunut jo yhdeksän kertaa su-
kujuhlien viettoon. Kokousten sarja alkoi vuonna 1990 Korpi-
selkätalolla Tuupovaaran Hoilolassa. Tämänvuotiset sukujuhlat
olivat Tohmajärven Jouhkolanhovissa.Seuraavat juhlat ovat sit-
ten Helsingissä ja sukukirjan pitäisi valmistua tuohon tilaisuuteen.
Jouhkolan Hovi 29.07.2006 Kuva:Veikko Järvinen
Aiemmin on jo sukututkija Tuula Kiiski koonnut monisteen nimel-
lä: Jormanaisten suku vuoteen 1920.Tuon monisteen mukaan on
olemassa tieto ja nykyinen käsitys että kaikki nykyiset Jormanaiset
olisivat Levonti Jormanaisen (Jormanoff) jälkeläisiä. Levonti on
syntynyt vuonna 1710 ja kuollut 50-vuotiaana 24.2.1760 Öllöläs-
sä. Levonti oli ortodoksi uskonnoltaan mutta kääntyi sittemmin
"luterilaiseen uskoon".HisKi hakuohjelma antaa tuolle Levontille
erikoiseen muotoon kirjoitetun etunimen (Levoska,Levo,Lewosk)
Mahtoikohan olla sitten niin että vaimo käänsi miehen pään. Vaimo
oli luterilainen ja nimeltään Christina Andersintytär Meriläinen.
Kotoisin Ilomantsin pitäjän Konnunniemen kylästä.Myöskin per-
heen lapset kastettiin luterilaisiksi.
Lähde: Jormanaisten sukuseura ry - tiedote sukukokouksesta
29.7.2006
Lähde: Jormanaisten suku vuoteen 1920 - Tuula Kiiski.
Lähde: Suomen sukututkimusseura - historiakirjat
*************************************************
Kylästä löytyy tuo Pörtsämön erämaakalmisto jonne kuuluisa runon-
laulaja Petri Shemeikka on saanut viimeisen leposijansa.Tuo iki-
aikainen kalmisto sijaitsee Öllölänjärveen pistävässä niemessä.Tie-
detään Petrin olleen kova kala-ja erämies.Loppuvuotensa hän sitten
kuitenkin eli jo miltein sokeana miehenä.Otmenjärvet antoivat jos-
kus hyvinkin veden riistaa ja apupoikansa Jaakko Kannisen avusta-
mana saalis siivottiin ja verkot tulivat jälleen lasketuksi pyyntiä var-
ten. Jaakon tehtävänä oli myöskin soutumiehenä toimiminen.Petrin
talohan sijaitsi silloisessa Ristivaarassa.
Lähde:Ollaan Öllölässä - Tuupovaara - Seura ry.(1995)
Koskenniska on siitä hyvä kohde myös luonnossa patikoijille että sen
kautta kulkee 37 kilometriä pitkä Paimenpojan polku.Polku kulkee
myös Pörtsämön erämaakalmiston kautta.Timo-Hilipan ansapolku on
osa Paimenpojan polkua.
VJ 2007
Ansapolku lähtee heti Kievarirakennuksen pihasta.
Kuva: V. Järvinen
Lähellä Öllölän kylää sijaitsee myös Koskenniskan mylly, jonka ohi
virtaa tuo idyllinen puro.Myllykanava on kaivettu vuonna 1872.Tuota
myllypuroa on raivattu ainakin uudelleen 1930 luvulla.
Kuva: V. Järvinen
Koskenniskan kahviota vastapäätä nousi 2005 tämä rakennus.
Riihi siirrettiin näyttelytilaksi Pien-Ristivaaran tilalta.Alkuperäisessä
Koskenniskan riihessä sijaitsi jatkosodan aikana (KEK) elikkä kuolleit-
ten evakuoimiskeskus.Siellä sotavainajat jotka tuotiin rintamalta,-pestiin,
laitettiin arkkuihin ja toimitettiin eteenpäin omille paikkakunnilleen.Tuo
alkuperäinen riihi sijaitsi metsikön takana kievarin julkisivua vastapäätä.
Ilomantsin - Tolvajärven taistelujen aikaan Öllölän koululle perus-
tettiin kenttäsairaala ja Koskenniskan kievarin kammareihin sotilasap-
teekki.
Lähde: Koskenniskan mylly-ja kievarimuseo verkkosivut.
Kirjasuositus: Tuupovaara seuran - Ollaan Ollölässä
Kuva: V.Järvinen
Koskenniskan kahviorakennus ja kievarimuseo.Myllytupa on
1800 luvulta ja on samassa asussa kuin kievarivuosinaankin.
Korjaustöiden yhteydessä on jouduttu uusimaan myöskin lat-
tialaudoitusta.Lattialankut on saatu runonlaulaja Petri Shemei-
kan entisen kotipirtin tuvasta.
Koskenniskan myllyrakennus, joka valmistui 1872
Siitosten suku aloitti myllytoiminnan 1890 - luvun vaiheilla ja toi-
minta jatkui aina 1970- luvulle saakka.Myllyn ohessa on toiminut
myös raamisaha.
Koskenniskan tonttu kertoilee omia
tarinoitaan.
Kuva: V. Järvinen
Kulkijan varalle on sitten pystyssä persoonallista tienviittaa.
Menisimmekö Vekarukseen ?
Opasviitta osoittaa suunnan myös Vekaruksen ulkoilualueelle jossa
kulkija kohtaa erämaaluonnon monimuotoisuuden.Kotajoen koski-
maisemissa sijaitseva alue sopii hyvin myös perheretkeilyyn. Alueel-
la on kota,pari laavua ja varaustupa. Kalastusluvan hankkineilla on
tilaisuus myös koetella kalaonneaan.
Mitä tämä on ? - Kissojen alkukoti ?
Omaperäinen kyltti itse kylällä saa useammankin ohikulkijan vetä-
mään ajopelinsä "suitsista" ja siirtymään tuohon tienvarsikirppikseen
jossa on tavaraa kummasteluun asti. Tämä varsin "esinerikas" paikka
on ollut esillä muutama vuosi sitten television eräässä ohjelmassa.
Itse kylältä, vanhasta kaupparakennuksesta voi sitten tehdä
kirppislöytöjä.
jatkuu......
