maanantai, 18. helmikuu 2013
Muutama piirros
-
Nälkä.
Pohjois-Karjalaa koskettivat järkyt-
tävälllä tavalla suuret nälkävuodet.
Vuoden 1868 kohdalla oli esimerkik-
si Kiihtelysvaaralla kuolleiden määrä
720 henkeä.Siis aivan uskomaton
määrä ihmisiä. Hunger - nälkä on
merkitty kuolinsyyksi kymmenille vai-
najille,suurin osa näistä vainajista oli
lapsia.
Yksi tuon ajan menehtyneistä oli pieni
Isidor-lapsi jonka Kiihtelysvaaralla
sijaitseva hauta kertoo tuosta ajasta
korutonta kieltään.Sinä päivänä jol-
loin Isidor saatettiin maan poveen,
odotti Kiihtelysvaarassa siunausta yli
70 vainajaa.
Lähde:Kiihtelysvaara-ennen ja nyt.
Toinen muistomerkki joka kertoo
myös tuosta ankeasta ajasta on tämä
Tyhjentynyt kappa joka sijaitsee
Kiihtelysvaaran kirkon vieressä
-
Kiihtelysvaaran vaakuna.
Itsenäisyys kuntana on ohitse ja
on nykyisin osana Joensuun kau-
punkia.Itsenäisyys omana kunta-
na päättyi 1.1.2005
Kiihtelysvaaran kunnan liittämi-
sestä Joensuun kaupunkiin suo-
ritettiin neuvoa antava kunnal-
linen kansanäänestys.
Liitosta kannatti 63.3 % ja sitä
vastusti 32,2 %
Lähde: Kiihtelysvaaran kunnan-
valtuuston pöytäkirja 18.02.2004
Vaakunassa on kuvattuna neljä
oravannahkaa. Kiihtelys on mitta
joka on tarkoittanut 40 oravan-
nahkaa. Se oli toimeliaan metsämie-
hen päiväsaalis.Kiihtelys taas muo-
dostui neljästä tikkurista. Tikkuri oli
kymmenen oravannahan nippu.
Tuupovaaran kunta oli myös mu-
kana tuossa kuntaliitoksessa ja
niin ne liittyivät yhdessä Kiihte-
lysvaaran kanssa Joensuun kau-
punkiin. On uskottava että liitok-
sesta huolimatta nämä entiset
kunnat jaksavat vaalia omaa his-
toriaansa ja perinnerikkuttaan.
Tuupovaaraa kuvaa ansiok-
kaasti tuo tuohitorveen puhal-
tava konttia kantava paimen-
poika.
Joensuu laajenee edelleen,
Eno ja Pyhäselkä liittyvät
Joensuuhun 1.1.2009 lähtien.
Uudessa Joensuun kaupun -
gissa on siten asukkaita noin
72 000 henkeä.
Karjalan vaakuna
-
Kiihtelysvaaran kirkko.
Rakennettu vuonna 1770 ja nykyinen
nimi on "Jumalan silmän kirkko"
Valittu myös kerran suomen kauneim-
maksi kirkoksi.
-
Runonlaulajan patsas Sortavalassa.
Patsas kuvaa Ilomantsilaista taitajaa
Petri Shemeikkaa
Muita kuuluisia ovat:
Mateli Kuivalatar - Ilomantsi
Arhippa Perttunen - Vuokkiniemi
Miihkali Perttunen - Vuokkiniemi
Matjoi Plattonen - Suistamo
Larin Paraske - Lempaala
Martta Kuikka - Ilomantsi
Petrin muistokivi Pörtsämön kalmistossa.
-
Leipä miehen tiellä pitää.
Vuonna 1923 siirtyi tämä Kiihte-
lysvaaralainen tai Heinävaaralainen
sukuhaara silloisen Sääksmäen teh-
dastaajamaan Walkiakoskelle.
Vanhan "emäpitäjän"
Sääksmäen vaakuna.
Valkeakosken vaakuna.
Valkeakosken kaupungin
vaakuna. Tosin on vallalla
"buumi" joka on halunnut
tuoda rinnalle ns. Mansik-
kapaikka logon. Se on he-
rättänyt voimakasta pole-
miikkia puolesta ja vastaan.
Mansikkapaikka logo.
Mansikkapaikalla lienee
yritetty luoda positiivista
mielikuvaa ja nostaa paik-
kakunnan imagoa.
Asukasmäärän jatkuja ale-
neva linja on kuitenkin merk-
ki,- joka pitäisi huolestuttaa.
