Puolustusvoimat ovat muutama vuosi sitten ra-
kentaneet sivuilleen hakukoneen,- jonka avul-
la on mahdollista hakea viime sodissamme kaa-
tuneita.
Hakukone tuo sukunimen Jormanainen perus-
teella 19 henkeä jotka ovat sodan seurauksena
menehtyneet.
Noista oli kaksi iso-setiäni. Eino Jormanainen,
joka kaatui Kuhmossa 02.02.1940 ja on haudattu
Kiihtelysvaaran sankarihautausmaalle.Hän myös
asui Kiihtelysvaaralla ja työskenteli maanvil-
jelyksen parissa.
Toinen iso-setäni oli Otto Jormanainen joka asui
ja työskenteli Valkeakoskella. Ottokin on hau-
dattu Kiihtelysvaaran sankarihautausmaalle.Otto
kaatui Tuulosjoella hyökkäysvaiheen aikana 04.
09.1941. Tuulosjoki oli Valkeakoskilaisille anka-
ra paikka. Samassa yhteydessä kaatui kaikkiaan
8 Valkeakoskilaista soturia.
Otto oli JR 23/1 konekiväärikomppaniassa,jossa
toimi kk-ampujana.Hän osallistui Valkeakoske-
laisten mukana Korpiselän hyökkäykseen ja ete-
nemisvaiheen taisteluihin Lunkulansaaressa,Jalo-
vaarassa,Säntämässä ja Uuksalonpäässä. Tie
katkesi sitten Tuulosjoella. Otto Jormanainen
oli poikamies ja hänen äitinsä Maria ja veljensä
Juho Järvinen (Jormanainen) asuivat Valkea-
koskella.
Lähteet: Seppo Satamo-Ei väisty Suomen vartio
.
Veikko Järvinen (tiedosto suku/Jorma
nainen ).
Sota-arkisto: Kantakortit ko. henki-
löistä:
Yhtyneet paperitehtaat osakeyhtiö julkaisi 1945
muistojulkaisuna Työn äärestä lehden numeron
jossa yhtiön palveluksessa olleet kaatuneet ovat
kirjattu ylös ja jokaisesta kaatuneesta on myöskin
pieni muistokirjoitus.Lehdessä olevan pääkirjoi-
tuksen on kirjoittanut Yhtiön johtaja Juuso Wal-
den,-Kenraali Rudolf Waldenin poika.
Lähde: Puolustusvoimien sivut
Työn Äärestä lehti 1/1945
Oton henkilökorttiin on merkitty kaatumispäiväksi 7.9.1941. Saattaa olla
että tiedonkulku on ollut sekaisin tuossa vaiheessa.
Lähde: Yhtyneet paperitehtaat Valkeakoski (Keskusarkisto)
Otto Jormanaisen hautakivi Kiihtelysvaaran sankarihautausmaalla. Jos-
takin syystä on nimi kiveen lyhennetty muotoon Jormanen.
_______________________________________________________
Asia on korjaantunut kuntoon. Nimi on muuttunut kivessä oikeaan
muotoonsa. (Todettu 25.06.2008) - Hyvä niin...
_______________________________________________________
Tuuloksen läpimurto Laatokan itärannalla.
Läpimurtoa edelsi ennenkokematon tykistövalmistelu.Se alkoi noin
puolenyön aikaan 3/4-9- 1941. Tulivalmistelu kesti viitisen tuntia
ja suomalaisten tykistö ampui sen aikana noin 18000 kranaattia. Se
vastaa määrältään 150 kuorma-autolastillista.
Tulivalmistelu alkoi klo 24.00 ja päättyi 04.50. Hyökkäyksen
H-hetki oli klo 05.00
Tuuloksen läpimurto avasi tien edelleen Aunuksen kaupunkiin ja Sy-
värille.Tuuloksen ylityksessä oli tukena ollut myös JR 44 tukena
Christie panssarivaunuosasto. Se joutui hyökkäyksen edetessä
suorasuuntaustulitukseen. Kaksi vaunuista syttyi palamaan ja vau-
nujen päällä olleet polttoainetynnyrit räjähtivät ja vaunumiehet pa -
loivat sisälle. Siinä kaatui myös yksi Valkeakoskilainen panssarimies.
Osasto Lagus saavutti Aunuksen kaupungin 5.9.1941
Lähde: Seppo Satamo - Harmaat Pataljoonat.
Reino Lehväslaiho - Panssarisotaa 1941-1944
Tilanne Tuuloksessa 4.9.1941
Jääkärit etenemässä Tuuloksen läpimurron
jälkeen kohti Syväriä (SA-kuva)Kuvassa on
oikealla maj B.Polon, Mannerheim-ristin ritari
nro: 80
Suomalainen panssarivaunu on saapunut Petroskoihin.
Panssariaseistuksen historiaan pääsee tutustumaan Parolan Panssarimuseossa.
